Historiikki

Näin syntyi Suomen suurin Olut merkki “Karjala” jonka markkinaosuus parhaimmillaan oli noin 30%.

Kaikki sai alkunsa 1891 jolloin Englantilainen kauppias John Nethersole rakensi satamaan Panimotuotteita valmistavan tuotantolaitoksennäin näin syntyi Lappeenrannan Olut ja Portteri tehdas. Eversi Lars Emil Haartman omisti tuolloin jo 1856 perustetun Lauritsalan kartanossa sijaitsevan panimon. 1895 Lars Emil Haartman osti Lappeenrannan olut ja Portteri tehtaan. Tehtaan toimintaedellytyksiä pidettiin hyvinä koska Lappeenranta oli muodostunut tärkeäksi varuskunta kaupungiksi.

Panimoa laajennettiin ja 1899 uudeksi nimeksi tuli Lappeenranta ja Lauritsala Oy,
Tämä nimi tuntuu nykypäivän ihmiselle samalta kun sanoisi Lappeenranta ja Imatra Oy. Vasta toisen maailman sodan jälkeen päästiin toiminassa vakaampiin oloihin, mutta merkittävimpiä muutoksia tapahtui vuonna 1965 kun investoitiin uuteen keittohuoneeseen Rafael Ekholmin johdolla.

Tällä uudella keittohuoneella kyettiin valmistamaan Olutta n.3,5 milj. Litraa vuodessa. Hartwall Oy osti koko yhtiön osakekannan 1966, tästä alkoi merkittävä uudisrakentamisen kausi. 1967 valmistui uusi nykyaikainen pullotus linja jolla kyettiin pullottamaan 48000 pulloa tunnissa.

Hartwallin Karjalan panimolla oli verratomasti onnea kun silloisen Neuvostoliiton suurlähettiläs paheksui Karjala oluen etiketissä olevia miekkoja. Tämän lausahdus aiheutti Suomessa sen reaktion että karjala olut tuli jokaiselle tunnetuksi ja sitä halutiin ostaa sillä tuloksella että myynti kasvoi 7,5 milj.litraan. Myynti siis melkein tuplaantui kahdessa vuodessa. Vuonna 1969 myynti kasvoi edelleen 16milj.litraan kun keskioluen myynti vapautettiin.

Tällöin tehtaassa työskenteli parhaimmillaan yli 200 henkeä. Myynnin raju kasvu johti siihen että Karjala olutta alettiin valmistaa myös Vaasassa ja Kaarinassa. Vuonna 1983 valtakunnallinen markkinaosuus oli noin 30%. Vuonna 1993 Harwall päätti sulkea täysin kannatavan olut tehtaan ja siitää koko tuotannon pääkaupunki seudulle, Karjala oluen valtakunnallinen markkina osuus putosi alle 5%:iin.

Historiikkia kirjoittanut Tauno Tukiainen